Takaisin

Tämän blogin piti loppua viime huhtikuussa. Espanjan reissu ja työharjoittelu olivat ohi ja uudet kuviot edessä. Mitä ihmettä on tapahtunut? Miksi ihmeessä herättelen tätä blogia henkiin? Toisaalta on tapahtunut paljonkin ja kuitenkin olen aikalailla samassa tilanteessa, kuin vuosi sitten. Palataanpa ensin kesään. (Suomen lyhyeen ja sateiseen sellaiseen.)

Pyörin viime kesän sellaisessa oravanpyörässä, että ei mitään järkeä. Minä, joka en koskaan ole ymmärtänyt oravanpyörässä pyörijöitä. Tein töitä 50-60 tuntia viikossa ja aikaa ei sitten jäänyt oikeastaan yhtään mihinkään, mikä on minulle tärkeää. Kun tuli aika päättää, mitä halusin jatkossa tehdä, päätös oli lopulta kovin helppo. Halusin seurata unelmiani ja oravanpyörässä pyöriminen ei koskaan ole ollut minun unelma numero yksi. Se on aina ollut matkustaminen ja talvien viettäminen jossain muualla, kuin Suomessa. En vaan voi sietää Suomen pimeitä ja kylmiä talvia. 

Kun päätin palata takaisin kouluun, piti kiireen vilkkaa ruveta etsimään viimeistä työharjoittelupaikkaa. Harjoittelua, jota en missään nimessä aikoisi suorittaa Suomen rajojen sisäpuolella. Hakemuksia lähti Australiaan, Floridaan, Hongkongiin ja yllätys yllätys Fuengirolaan.  Ja mikäs niistä sitten tärppäsi? No Fuge (suomalaisittain) tietysti, eli samassa tilanteessa ollaan, kuin vuosi sitten. Espanjaan olen lähdössä.

Tietysti tämä on tällä kertaa helpompaa. Tiedänhän minne olen menossa. Toisaalta tuntuu, että suuri seikkailu odottaa taas edessä. Joten tervetuloa takaisin blogiini. Työharjoittelu Fuengirolassa osa kaksi starttaa tammikuussa. Toivottavasti tälläkertaa viihdyn Fugessa vähän pidempäänkin!