Pakkaamisen ihanuus ja kauheus

Periaatteessa tykkään pakkaamisesta. Yleensä ennen reissuun lähtöä minulla pyörii jo viikkoja etukäteen mielessä, mitä kaikkea sitä pitääkään ottaa mukaan. Ja todellakin mukaan on otettava vähän kaikkea. On pakko varautua kaikkeen. Yleensä käy niin, että kotiin tullessa puolet kamoista on käyttämättömänä.

Tämä on pisin ulkomaan reissuni tähän asti. Tätä ennen olen ollut vain viikon lomilla, tai sitten jos ollaan oltu kauemmin, ollaan oltu omalla autolla road tripillä. Oma auto on kyllä siitä kätevä, että sinne voi tunkea tavaraa niin paljon, kuin mahtuu. Tätä varten meidän kahden aikuisen taloudessa on farmari auto, että mahtuu reissuille kamat mukaan. ;)

Mutta voihan peeveli. Nyt kahden kuukauden kamat pitäisi mahduttaa kahteenkymmeneen kiloon. Tai oikestaan kolmeenkymmeneen, kun laskee mukaan käsimatkatavarat.

Pienen pienen haasteen tuo mukaan se, että satun omistamaan kuvauskaluston joka painaa lähemmäs kymmenen kiloa. Tähän asti olenkin aina vienyt käsimatkatavaroissa vain kamerarepun.
Seikkailin tuossa parisen viikkoa sitten Rajalan ja Verkkokaupan sivuilla ja silmiin osui erittäin kätevä pieni kameralaukku, johon just ja just saa kaiken tarpeellisen kuvaamista varten mukaan. Ohjekirjat ynnä muut turhat tavarat saa jäädä kotiin. Pakkohan se oli ostaa. Laukku on sen verran pieni, että saan kamerakaluston tungettua siinä tarvittaessa lentolaukkuun. Ja kun ottaa mukaan vain kaiken tarpeellisen niin ehkä se kamerakalusto painaa 5-6 kiloa.

Vanha kamerareppuni.

Uusi kameralaukku on varmasti matkalla kätevämpi.

Tarvittessa kameralaukun saa pakattua lentolaukkuun.

Entäs sitten kaikki ne muut kamat? Miten hiivatissa pystynkään noudattamaan rajaa tuosta Norwegianin kahdestakymmenestä kilosta? Mun kosmetiikkalaukkikin painaa jo yli neljä kiloa.  Kaiken lisäksi satun olemaan allerginen tai yliherkkä usealle kosmetiikassa käytettävälle aineelle, joten nyt kyllä mietin, että heivaisko kaiken kosmetiikan jonnekkin jorpakkoon. Saisi aika paljon mukaan muutakin kamaa. Tai no oikeastaan näistä allergioista johtuen on pakko raahata omat tutut turvalliset tuotteet mukaan. En uskalla luottaa, että paikanpäältä löytyisi yhtä hyviä.

Ja ne vaatteet. On vaan pakko varautua aivan kaikkeen. On otettava mukaan hellevaatteita. Lämpimiä vaatteita kylmiä ilmoja varten. Sadevaatteet, jos (kun) sattuu satamaan. Paljon treenivaatteita (niin kuin suunnitelmista voi lukea, täytyy treenata paljon) ja ja... No kaikkee tarpeellista. Tiedättehän naiset!

Tämä määrä vaatteita hujahtaa helposti minun matkalaukkuun.

Kuinkas sitten kävikään? Matkalaukkuni painaa nyt pakattuna kaksikymmentäkolme kiloa. Ja mitään sieltä ei tietenkään voi jättää kotiin, joten maksan varmaan hieman lisämaksuja.

Entäs sitten kaikki tuliaset ja muut kamat, joita kuitenkin haksahdan ostamaan? Ne on pakko lähettää postipojan tai vierailijoiden matkalaukuissa pois. Omiin laukkuihin ne eivät takaisin tullessa mahdu.